Suomalaisen urheilun ja liikunnan rahoitus on puhuttanut muun muassa Olympiakomitean puheenjohtajavaalin yhteydessä. Keskiössä on Veikkauksen voittovarojen rooli. Niiden määrä on ollut laskussa ja suunnan arvioidaan jopa kiihtyvän tulevan arpajaislakiuudistuksen myötä.
Paitsi että rahaa tulee vähemmän, myös sen eettisyys puhuttaa. Onko oikein että urheilun rahoitus on kiinni siitä kuinka paljon suomalaiset häviävät rahaa uhkapeleihin? Urheilulla ja vedonlyönnillä on toki pitkä yhteinen historia, onhan Veikkauskin aikanaan perustettu juuri jalkapallovedonlyöntiä varten (lotto tuli vasta myöhemmin), ja esimerkiksi hevosurheilua tuskin järjestettäisiin ainakaan nykymittakaavassa ilman siihen liittyvää vedonlyöntiharrastusta. Kuitenkin näistä pelirahoista rahoitetaan myös junioriurheilua, ja yhteys alaikäisten ja rahapelien välillä epäilyttää monia.
Osa urheilujohtajista onkin ottanut voimakkaasti kantaa tämän siteen katkaisemisen puolesta. Suomen Urheiluliiton SUL:in puheenjohtaja Sami Itani nosti asiaa esiin Urheilulehden haastattelussa. Kriittisiä näkemyksiä ovat esittäneet myös muun muassa Mika Anttonen sekä Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta.
Mutta mistä rahat urheiluun sitten saataisiin? Roolinsa on varmasti seurojen omalla rahankeruulla, sponsorituloilla ja ehkä myös budjettirahoituksella. Summan kokoluokka on kuitenkin sellainen että toistaiseksi nykyjärjestelmää pyritään ongelmistaan huolimatta pitämään pystyssä. Ilta-Sanomien kyselyssä Olympiakomitean puheenjohtajaehdokkaista Vapaavuori ja Kanerva puolustivat Veikkauksen monopoliasemaa. Sari Multala ja Susanna Rahkamo sen sijaan olivat kriittisempiä. Heidän mielestään siirtymä kohti budjettirahoitusta olisi pidemmällä aikavälillä kestävämpi ratkaisu.